HT Laser on suorittanut valmistamastaan teräskennolevystä päästölaskentaprojektin, jossa verrattiin teräskennolevyn ilmastovaikutuksia kolmeen erilaiseen umpilevyyn. Laskennan suoritti Reforest Finland Oy. Projektissa laskettiin niin hiilijalanjälki kuin hiilikädenjälki, eli positiiviset ilmastovaikutukset.
Projektissa verrattiin HT Laserin valmistamaa, kylmävalssatusta teräksestä tehtyä laserhitsattua teräskennolevyä 8 ja 10 millimetrin paksuisiin kuumavalssatusta teräksestä (S355) valmistettuihin umpilevyihin sekä 8 millimetrin paksuiseen alumiiniseen umpilevyyn. Teräskennolevyn jännityskestävyys vastaa 8 mm:n paksuista teräslevyä.
Kennolevyn hiilijalanjälkilaskenta rajattiin kattamaan valmistuksen päästöt (cradle-to-gate) mukaan lukien raaka-aineen hankinnan sekä kuljetukset ja valmistukseen kuluva sähkö sekä apuaineet. Umpilevyjen hiilijalanjälkilaskenta sisälsi raaka-aineen hankinnan sekä kuljetukset, sillä umpilevyt eivät vaadi jatkokäsittelyä muotoon leikkauksen lisäksi. Valmistuksen päästöistä rajattiin pois muotoon leikkaus sekä kennolevyjen että umpilevyjen kohdalla.
Teräskennolevyn hiilijalanjälki yli 65% pienempi verrattuna verrokkiumpilevyihin
Kennolevyn hiilijalanjälki on keskimäärin 44,975 CO2e/m2, kun jännityskestävyydeltään vastaavan teräksisen 8 mm:n umpilevyn (S355) hiilijalanjälki on 129,593 CO2e/m2 (kuva 1). Näin ollen hiilijalanjälki on teräskennolevyllä vähintään 65,3% pienempi, ja muiden verrokkiumpilevyn kohdalla ero on yli 70%. Suurin selittäjä pienemmälle hiilijalanjäljelle on materiaalin vähäisempi kulutus: verrattuna verrokkiumpilevyihin, kennolevyn materiaalinkulutus on keskimäärin 68 % vähäisempää.
”Moni asiakkaamme on jo vuosia valinnut umpilevymateriaalin sijaan teräskennolevymme erityisesti sen keveyden ansiosta: teräskennolevy keventää rakenteita huomattavasti, kun materiaalia käytetään merkittävästi vähemmän kestävyyden kärsimättä. Koska käytetty materiaali on levyissä suurin päästölähde, teräskennolevyn pienempi hiilijalanjälki oli odotettavissa. Tämän projektin myötä saimme vahvistuksen asialle ja tarkat luvut tukemaan asiakkaitamme valinnoissaan myös ilmastonäkökulmasta”, projektista vastannut HT Laserin hallituksen jäsen Sanna Teiskonen iloitsee.
Myös hiilikädenjälki, eli teräskennolevyn positiivinen ilmastovaikutus laskettiin
Hiilikädenjälki kuvaa palvelun positiivisia ilmastovaikutuksia verrattuna vaihtoehtoiseen palveluun. Projektissa kennolevyn hiilikädenjälki määriteltiin vertaamalla sen
hiilijalanjälkeä kolmen erilaisen umpilevyn hiilijalanjälkeen.
Keskimäärin kennolevyn positiivinen ilmastovaikutus, eli hiilikädenjälki, on 103,727 kg CO2e/m2. Tämä tarkoittaa, että kennolevyn hiilijalanjälki on keskimäärin 103,272 kg CO2e/m2 pienempi verrattuna umpilevyjen valmistukseen (kuva 2).
Hiilijalanjälkilaskenta perustuu GHG Protokollan Product Standardiin ja mittayksikkö on hiilidioksidiekvivalentti (CO2e), joka perustuu ilmaston lämpenemispotentiaaliin 100 vuoden aikajänteellä (GWP100), ja käsittää eri kasvihuonekaasujen ilmaston lämmittävän vaikutuksen.
Lisätietoja:
Sanna Teiskonen, HT Laser Oy:n hallituksen jäsen, sanna.teiskonen(at)htlaser.fi
Tietoja laskennasta
HT Laser valmistaa kennolevyä Keuruun ja Lappeenrannan yksiköissään, joten kennolevyn hiilijalanjälki määriteltiin näiden
kahden toimipaikan päästöjen keskiarvona. Laskenta perustuu HT Laserin ilmoittamiin raaka-ainemääriin per 1 m x 1 m levyä. Teräslevyjen on oletettu tulevan toimittajalta, jolta valtaosa teräslevyistä tulee. Teräslevyt tulevat Suomesta. Alumiininlevyn toimittajana on käytetty toimittajaa, jonka alumiinilevyt tulevat Itävallasta.
Kennolevyn valmistuksen sähkön ja suojakaasun kulutukset perustuvat HT Laser Oy:n suorittamiin mittauksiin Lappeenrannassa ja Keuruulla vuoden 2025 aikana. Tulevien kuljetusten päästöt on arvioitu käyttäen osittain toimittajien ilmoittamia kuljetusmatkoja ja osin oletettua kuljetusmatkaa tehtaan sijainnin perusteella.
Päästökertoimina on käytetty ensisijaisesti toimittajakohtaisia päästötietoja. Jos toimittajakohtaisia tietoja ei ole saatavilla, on käytetty
yleisiä päästökertoimia, jotka perustuvat alan keskiarvoihin. Sähkön päästöt on laskettu markkinaperusteisesti sähkön toimittajan ilmoittamalla tuotantojakaumalla sekä kansallisen jäännösjakaumaan mukaan (Energiavirasto, 2024) toimipisteiden erilaisten sähkösopimusten vuoksi. Sähkön elinkaaripäästöt on laskettu markkinaperusteisen tuotantojakauman mukaisesti tuotetun sähkön teknologian elinkaarikertoimen mukaan (IPCC, 2014). Suojakaasun päästökertoimet perustuvat toimittajan ilmoittamiin valmistuksen elinkaaripäästöihin. Kuljetusten päästöt on laskettu käyttäen yleisiä tonnikilometrikertoimia Defran tietokannasta (2024).